Schoonhoven, viikko 2

En minä tätä toista viikkoa vailla tekemistä ole ollut, ennen kuin nyt, jolloin päätinkin että ajankuluksi olisi taas kiva kertoa kaikille mitä täällä on toisen oleskeluviikon aikana tapahtunut!

Maanantai 9.9 oli koko päivä n. 8h pajahommia, lähinnä viimeviikolla alkuun saatuja sormusrunkoja hinkkailin kuntoon. Niissä nyt ei sinällään ollut mitään erikoista, rungot muotoutuivat hiljalleen ja aikaa kului luokkakavereille lörpötellessä. Ilmeisesti mitään mainittavaa ei tuona kyseisenä maanantaina tapahtunut, sillä muistikuvia sieltä ei oikein ole. Muistaakseni tällöin pääosin selvisi, mitkä viikon tunneista ovat sellaisia joihin minun ei tarvitse osallistua. Taidehistoriaan ei tarvinnut mennä, gemmologia oli vielä vähän auki että onko tarpeellinen. Kouluviikkoni keveni entisestään. Koulupäivän jälkeen varmaankin pyörähdin luokkalaisten kanssa jossain, mutta sen isompia muistikuvia ei mieleen tule.

Tiistaina olisi normaalin lukujärjestyksen mukaan aamusta alkanut valinnaisten kultasepäntekniikoiden tunnit. Edellisenä perjantaina täytimme laput, joilla valitsimme listasta ensimmäisen ja toisen valinnaisen erikoistekniikan jota haluaisimme opiskella. Jokaista tekniikkaa opiskelemaan mahtuu rajallinen määrä opiskelijoita, joten toinen tekniikka valittiin jos ensimmäiseen valitsemaan tekniikkaan ei enää opiskelijoita mahdu. Itsellä ensimmäisenä vaihtoehtona oli Mokume ja toisena "Intarsia", jossa hopeaa kuvioidaan upottamalla siihen toista metallia. Kirjoitushetkellä ei vielä ole varmaa kumpaa tekniikkaa ryhdyn sitten harjoittelemaan, mutta opettajat sanoivat painostaneensa päätöksentekijöitä laittamaan minut Mokumea opiskelevaan ryhmään. Saa nähdä. Muita tekniikkavaihtoehtoja oli mm. filigraani, emali, ja muistaakseni kaivertaminen, sekä vielä pari muuta jotka eivät kiinnostaneet, koska pystyisin opiskella niitä omassa koulussanikin. Valintani perustui siis siihen, että pääsisin käyttämään nyt mahdollisuuteni opiskella tekniikkaa, jota ei kotosuomessa opeteta.

Ylläolevaan pitkään tekstikappaleeseen lisään, ettei näitä tunteja siis vielä tällä viikolla ollut, vaan ne alkavat vasta seuraavalla viikolla. Sen sijaan kyseisenä tiistaina minulla alkoi iltapäivästä 3d-suunnittelu, jossa ei ollut kyse tietokonemallintamisesta kuten aluksi luulin. Tunnin aluksi minulle uusi opettaja aloitti tietenkin asiaan kuuluvalla esittäytymisellä, jonka jälkeen vietin ison osan tunnista vääntelemällä rautalankaa. Tavoitteena oli ideoida kaulaketju, jonka lenkit olisivat ns. kolmiulotteiset. Perinteiset ympyrälenkit eivät siis kelvanneet. Rautalangasta vääntelin muutamia ideoita, mutta inspiraatio oli vielä hieman hakusessa. Vääntelyä kesti pari tuntia kunnes oppitunti loppui, ja oli aika suunnata kotiin päin. Varmaankin jälleen hengailin luokkalaisten kanssa, sitä tapahtuu aika usein.

Keskiviikko alkoi luokkalaisillani klo 9:30, mutta itse olin vielä siinä vaiheessa nukkumassa. En ollut myöhässä, vaan silloin sattui olemaan 4h kestävä oppitunti minulle pimeentoon jääneestä aineesta, jonka oppitunneille minun ei kumminkaan tarvinnut osallistua. Nukuin siis pitkään, kävin paikallisella pankkiautomaatilla hakemassa käteistä vuokranmaksua varten, ja kiireellä suuntasin kouluun vasta 14:15 alkavalle gemmologian oppitunnille. Luulin myöhästyväni, mutta selvisin ajoissa kirmaamalla koulun monet rappuset ihan kiitettävää vauhtia. Tunnin alussa oli taas rutiiniksi muodostunut esittäytyminen opettajalle. Opettaja kyseli minun tietämystä alasta, ja kun kerroin Erikoismyyjäkurssilla saamistani jalokiviopintunneista ja niiden sisällöistä, totesi opettaja että minun on turha osallistua tunnille, sillä he kävisivät vain perusteita läpi alusta alkaen. Istuin kumminkin oppitunnin läpi, ymmärtäen Hollanninkielisestä opetuksesta vain muutaman kerran opettajan käyttämän "Bullshit" ilmaisun.

Opettaja oli tosi mukava, ja tunnin jälkeen jäin vielä keskustelemaan hetkeksi ennen seuraavan tunnin alkua. Tunnilla opettaja otti puheeksi Walter Schumannin jalokivikirjan, ja tunnin jälkeen otin vastaavasti saman kirjan puheeksi, kertoen kuinka se on kallis ja harvinainen ja sitä ei meinaa mistään käsiinsä saada. Hyvä kun otin puheeksi, sillä opettaja kertoi lähtevänsä lähitulevaisuudessa Saksaan joihinkin alaan liittyviin rientoihin. Alan riennoista saattaisi kuulemma löytyä kirjan englanninkielinen painos, jonka hän lupasi nappaavan minulle mikäli se vastaan tulee. Kiittelin kovasti, ja siirryin seuraavalle tunnille.

Keskiviikon viimeisenä kahtena tuntina oli luvassa tietokonemallinnusta, ja yllätyksekseni täällä mallinnusta opetetaan samaisella Rhinoceros-mallinnusohjelmalla jota myös omassa koulussani käytetään. Mallinnusta opettava opettaja on kirjoittanut kirjan korujen suunnittelusta Rhinolla, ja kirjaa käytetäänkin tunneilla oppikirjana. Valitettavasti kirjan hollanninkielisyys ja oma hollanninkielettömyyteni ovat ristiriidassa, joten opettaja ehdotti minun opiskelevan youtube-videoiden ja netissä olevien tutoriaalien avulla, ja kysyen kun kohtaisin jotain hankaluuksia. Sattumalta luokan kaapista kuitenkin löytyi Rhinon aloittelijaopaskirja, jossa opetetaan englanniksi mallintamisen perusteet. Tämän kirjan avulla sitten kaksi tuntia opettelin tietokonemallinnusta vaihe vaiheelta, kunnes oli taas aika siirtyä kotiin. Torstaina oli luvassa erään koululaisen synttärit, joihin piti valmistautua. Juhlat olivat naamiaistyyppiset, joten suuntasimme luokkalaisen kanssa etsimään minulle jostain sheriffin varusteita, erityisesti tekoviiksiä. Rankkasade kuitenkin yllätti kesken kaupunkikierroksen, ja keskustan ainoan lelukaupan läpi käveltyämme päätimme luovuttaa etsinnät. Siirryin kyläilemään kaverin luo, ja odottelemaan sateen loppumista. Sade loppui, poljin fillarilla kotiin. Söin, menin nukkumaan.

Torstai alkoi kuvaamataidon tunneilla klo 8:45. Olin tavannut opettajan aikaisemminkin, joten tällä kertaa ei tarvinnut enää esittäytyä. Juttua riitti silti. Tunnilla ensimmäinen tehtävä oli pareittain kiertää ympäri koulua, ja piirtää pikaisia hahmotelmia koulun ympäristöstä ja sisällä olevista yksityiskohdista. Lyöttäydyin erään vaikeanimisen luokkatoverin pariksi, ja lähdimme kulkemaan pitkin käytäviä, piirrellen silmään osuvia näkymiä. Yksityiskohdista mainittakoon koulun kahvilan roskakorit, jotka olivat päätyneet jokaisen parin piirustuksiin. Valitettavasti kirjoitushetkellä minulla ei ole kuvaa roskapöntöstä, mutta uskoisin että semmoinen tänne ennen tai myöhemmin päätyy. Seuraava askel oli tehdä juliste, johon tuli isolla VAK SCHOOL (koulun nimi), ja jonka taustalle piirrettiin ympäri koulua löytyneitä yksityiskohtia. Homma ei herättänyt monessakaan opiskelijassa innostusta, mutta loppujenlopuksi kuitenkin kaikki julisteet yksityiskohtineen ilmensivät tunnistettavasti koulua. Tunti loppui, saimme poistua.

Loppupäivä oli jälleen kultasepäntöitä, ja ryhdyin tekemään istukkaa neliöhiotulle kivelle. Perjaatteessa työ ei ollut vaikea, mutta syystä tai toisesta ei hommasta meinannut tulla mitään. Tarkoitus oli tehdä kahdesta L-kirjaimeksi taivutetusta levynpätkästä laatikko, mutta levyn päiden viilaaminen sopivan mittaisiksi tuotti liikaa ongelmia. Syynä taustalla saattoi olla se, että olin ennen tuntia juonut ensimmäistä kertaa pariin viikkoon kupillisen kahvia, jonka piristävä vaikutus aiheutti yliviilaamista, sekä hilpeyttä allekirjoittaneen ja luokkalaisten keskuudessa. Muutaman tunnin ja kahvikupillisen jälkeen tunti päättyi, ja suuntasin kotiin.
Illalla pukeuduin kalastajaksi, löysin viikset ja suuntasin juhliin. Lahjuksena sankarille tarjosin Fishermans Friend-pitoista alkoholia, joka pastillien hyvästä saatavuudesta huolimatta on täällä ihan tuntematon juttu.
Juhlat juhlittuani suuntasin kirkkaan taivaan alla vanhan kaupungin keskustan kautta tyytyväisenä kotiin.

Perjantait ovat luokallani vapaapäiviä, mutta minulla oli kumminkin tekemistä. Heräsin muutaman tunnin yöunien jälkeen, ja suuntasin koululle. Asuntoni varustukseen ei kuulu pyykinpesukonetta, joten pesen vaatteeni koululla. Pyykkien pesemisestä en jaksa nyt kirjoittaa, joten jätetään se osuus väliin. Pyykkikoneen pyörittäessä lastia suuntasin koulun kirjastoon, jossa pääsin ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon käyttämään kunnollista nettiyhteyttä. Vein pyykit asunnolleni kuivumaan, ja suuntasin kaupungille ostamaan prepaid-liittymää, jolla saisin nettiyhteyden toimimaan kännykän kautta kotonani. Eipä siinä mitään, liittymä löytyi, sain kotiin (naurettavan hitaan, mutta toimivan) nettiyhteyden, jonka kautta luettavaksi nyt tätä kirjoittelen.

Toinen viikko oli siis siinä. Valitettavasti en ole mitään järkevää kuvamateriaalia taltioinut, mutta toivotaan että saisin ryhdistäydyttyä ja otettua jatkossa jotain kivoja kuvia näytettäväksi. Älyttömän hauskaa on ollut, fiiliksen perusteella Schoonhoven oli juuri oikea valinta minulle.